Elämme kummallisia aikoja. Olet koronasta johtuen todennäköisesti kokenut uudenlaista stressiä, ahdistusta, tunneväsymystä tai yleistä huolta. Ei hätää. Niin me kaikki muutkin olemme. Se on ihan normaalia tällaisessa tilanteessa.

Jos olet karanteenitilanteessa, ero lähimmistä ihmistä tai tärkeistä harrastuksista saattaa aiheuttaa henkistä taakkaa. Kaikki tiedämme, miten ”ihanaa” on olla lukittuna samassa asunnossa joka päivä läheisten kanssa, varsinkin jos he ovat äänessä aamusta iltaan.

The Lancet- niminen lääketieteellinen lehti julkaisi äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan negatiiviset mielialat, viha ja ärtyneisyys ovat karanteenin yleisimmät seuraukset. Lisäksi tutkimuksen mukaan lastensa kanssa karanteeniin sijoitetut vanhemmat maksavat tästä tilanteesta vielä suuremman mielenterveysmaksun!

No, mitä voimme tehdä? On aika kutsua paikalle sisäinen vahvuutemme: henkinen joustavuus.

Pohjimmiltaan henkinen joustavuus on kykyä käyttää mieltä ja omaa käyttäytymistä tavalla, jolla pysymme tyynenä myrskynkin keskellä, sopeutuen kaaokseen. Amerikan psykologinen yhdistys (American Psychological Association, 2020) määrittelee henkisen joustavuuden olevan enemmän kuin pelkästään “palautumista vastoinkäymisistä”, ja kuvaa sitä “prosessiksi, jolla sopeudutaan sopivalla tavalla vastoinkäymisiin, traumoihin, tragedioihin, uhkiin tai muihin merkittäviin stressiä aiheuttaviin tapahtumiin”.

”Mutta hei, odota…” saatat sanoa. “Kun tämä korona-kaaos alkoi, joustavuuteni loppui nopeammin kuin wc-paperini.”

Hyvä uutinen on se, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa henkisen joustavuutesi ja sietokykysi harjoittelua. Kyse on taidosta, joka voidaan oppia ja jota voidaan kehittää. Parasta on se, että se vie aikaa vain muutaman minuutin päivässä.

Tutkimuksen mukaan on olemassa useita tapoja rakentaa henkistä joustavuutta. Kiitollisuus on yksi niistä. Se ei ole täydellinen parannuskeino jokaiseen vastoinkäymiseen, mutta se toimii usein. Kun kohdistamme mieltämme asioihin, joista voimme vaikeassakin tilanteessa olla kiitollisia (aina on jotain hyvää), niin vahvistamme ja kehitämme ajatteluamme askel askeleelta.

Tässä on kevyt versio harjoitteluun:

Ajattele jotain, josta olet kiitollinen. Se voi olla lemmikkisi, pieni lahja, jonka sait ystävältä taannoin, auringonpaiste, sosiaalisen median seuraaminen wc- pöntöllä tai mitä tahansa.

Anna mennä. Jatka. Kenenkään muun ei tarvitse tietää, mitä ajattelet. Mistä olet kiitollinen? {* hissimusiikkia …} Kun olet löytänyt mukavan tunnetilan, jää tilaan muutamaksi minuutiksi ja lepää tunteesi kanssa. Huomaa, miltä nuo tunteet tuntuvat kehossasi. Makustele ja nauti kokemuksesta. Toista tätä päivittäin.

Tässä on pro-versio:

Kokeile nyt vähän haastavampaa harjoitusta. Muistele jotain haastetta, jonka olet aiemmin kohdannut elämässäsi. Ajattele tuota aiemmin kokemaasi tapahtumaa ja taputa itsellesi, koska olet jo mahdollisesti päässyt tapahtuman yli. Kysy itseltäsi seuraavia kysymyksiä: Sainko tuosta tapahtumasta tai ajasta jotain, josta voisin olla kiitollinen, vaikka se oli todella kova koettelemus? Mitä tuo tapahtuma tai vastoinkäyminen opetti minulle? Olenko muuttunut tai kehittynyt millään tavalla (parempaan suuntaan) tuon haasteen takia?

Tällä hetkellä kolmasosa maailman väestöstä on jonkinlaisessa karanteenissa ja stressissä. Olemme kaikki tässä yhdessä, ja nykyiset olosuhteemme saattavat edelleen muuttua. Emme tiedä mihin olemme menossa. Nyt on oikea aika alkaa aktivoimaan emotionaalisia ja henkisiä resurssejamme, joita meillä kaikilla on. Ne saattavat olla piilossa, mutta nyt on aika herätellä ne unesta. 

Melissa Georgiou (KM) opettaja ja mindfulness-kouluttaja. Löydät hänen uusimman kirjansa Arki helpommaksi – 30 Mindfulness-harjoitusta lievittämään stressiä tästä linkistä.