Valmensin muutama vuosi sitten yhtä johtoryhmää. Tarkastelimme sitä, miten juuri tässä kyseisessä johtoryhmässä toimiminen vaikuttaa omaan ajatteluumme ja erilaisiin työrooleihimme. Onko johtoryhmässä toiminen kukoistavaa vai kaventaako se elämääni?

Kyseinen johtoryhmä oli toiminut kolmisen vuotta melkein samalla kokoonpanolla. Jokainen tiimin jäsen pyrki valmennuksen alussa kirkastamaan omia ajattelumallejaan ja sen jälkeen pohdittiin omia roolejamme tässä tiimissä. Tiimi on sosiaalinen systeemi, joka parhaimmillaan saa meistä parhaat puolet esiin ja haastaa meitä sopivasti epämukavuusalueelle kehittämään itseämme lisää. Kuitenkin kolikon toisena puolena on se, että joskus johtoryhmän systeemi muokkaa tiedostetusti tai tiedostamatta osalle tiimiläisistä sellaisia rooleja, jotka kaventavat heidän ajatteluaan, työtään ja sitä kautta jopa koko elämää.

 

 Tiimiroolit saattavat kaventaa elämääsi?

Tiimeissä meillä on erilaisia sisäisiä rooleja. On miellyttäjän, organisoijan, tarkkailijan, tunnollisen, optimistin, sovittelijan, kyseenalaistaja, perfektionismin, visionäärin, märehtijän ja mm. energisoijan rooleja. Roolit saattavat myös muuttua tilanteiden mukaan. Yksi henkilö tässä kyseisessä johtoryhmäivalmennuksessa oivalsi, miten hänellä on kriitikon ja pessimismin roolit vahvoina tässä tiimissä, pääosin haluamattaan. Normaalisti muissa ympyröissä esim. kaveriporukoissa tai omassa perheessään hänellä on täysin toisenlaiset roolit. Hän on yleensä aina ollut muiden tsemppari, optimisti ja tulevaisuususkoinen. Tässä tiimissä toimiminen on ohjannut häntä sellaiseen suuntaan, joka ei psykologisesti välttämättä ole nostattavaa hänen kannaltaan.

Kun tiimi yhdessä oivalsi, miten tiimin systeemi ohjaa heidät rooleihin, jotka eivät välttämättä tue jäsenten vahvuuksia, haluja ja luontaista taipumusta, näki selkeän helpotuksen koko porukassa. Erityisesti tämä helpotus näkyi tässä vahvassa kyseenalaistajan roolissa olevassa jäsenessä. Hän oli kokenut osaksi elämänilonsa kaventuvuutta työnsä kautta. Itsetuntemuksen kannalta on meille kaikille tärkeää oivaltaa, että emme ole sosiaalisen ryhmiemme roolit tai työroolimme. Ne ovat vain siihen kontekstiin liittyviä roolejamme.

Mielestäni erilaisissa johtoryhmimme ja tiimeissä on tärkeää, että joku osaa ottaa myös kyseenalaistajan, kriitikon ja pessimistin roolin. Se tuo realistisuutta toimintaan. Mutta voisiko tiimin tuottavuus nousta, jos se pystyisi olemaan tietoinen Kriitikon ja Pessimistin tärkeydestä tiimin yhteisiä suunnitelmia ja päätöksiä tehdessä?

Muiden muutosimmuniteetti saattaa estää vuorovaikutuksen kehittämisen

Moni on varmaan saattanut kokea, miten kaveriporukassa tai perheessä on vuosien varrella muokkautunut itselle sellainen rooli, jota ei välttämättä halua enää toteuttaa. Kuitenkin systeemin ja vuorovaikutuksen muuttaminen vaatii paljon ponnistelua. Ryhmien toimintakulttuuri on muokkautunut stabiiliksi, ja vaikka itse oivallat muutostarpeen, niin muiden muutosimmuniteetti ja –vastarinta saattavat estää sen toteuttamisen. Sama pätee parisuhteessa, jossa toinen haluaisi kehittää vuorovaikutusta ja rooleja, mutta toinen kokee uudet tavat epämukavaksi ja vastaroolina ja reaktiona vastustaa muutosta. Monesti hän saattaa tehdä sen alitajuisesti ilman tietoisuutta omasta toiminnastaan.

Kysymyksiä pohdittavaksi:

Miten omat roolini eroavat erilaissa tiimeissä, työryhmissä, kaveriporukoissa toimiessani?

Mitkä sosiaaliset systeemit energisoivat ja nostattavat minua? Mitkä kaventavat?

Onko minulla työssäni sellaisia rooleja, jotka siirtyvät vapaa-ajan elämääni? Miten ne vaikuttavat elämääni?