Kuva: Jasper van der Meij

Taustakuva: Jasper van der Meij

Sisu-nimiset ovat saaneet ensimmäistä kertaa oman nimipäivänsä, jota tullaan juhlimaan eeppisesti Kalevalan päivänä 28. helmikuuta.

Jos nimi on enne, kulkevat Sisu-nimiset naiset ja miehet, tytöt sekä pojat elämässään vaikka läpi harmaan kiven, pitävät kiinni sanastaan, osoittavat sitkeyttä vastoinkäymisten edessä sekä puolustavat pelotta heikompiaan.

Sisu itsessään on termi, jolla on varsin erityinen paikka suomalaisten sydämissä. Se on kulttuurinen resurssi, joka on kantanut meitä vuosisatoja. Sisun käsitteelliset  juuret ulottuvat yli 500 vuoden päähän, mutta inhimillisiin voimavaroihin liittyvänä ideana se on toki paljon vanhempi. Sisusta on muotoutunut keskeinen osa suomalaisuutta ja sisu-käsitteen olemassaolon voi kunnolla ymmärtää vain tietämällä maan historian. Vuosisataiset ankarat ilmasto-olosuhteet, yhdessä raskaan poliittisen ilmapiirin kanssa muodostivat kasvuympäristön, jossa selviytyminen vaati läpikotaista lujuutta ja päättäväisyyttä.

Sisua tarvitaan edelleen.

Menneinä vuosina on kuulunut huolestunutta rummutusta siitä, että sisu olisi käsitteenä väljähtynyt ja vallan paennut suomalaisten sisuksista (Heikkinen, SK 16.4.2013). Niin, onko sisu luonteenpiirre, taipumus tai jotain mikä periytyy äidiltä tyttärelle ja on vain meillä suomalaisilla? Vai onko se kenties jotain abstraktimpaa, kuten kansallishenki tai myytti (Hintikka, 1998 s. 64). Onko sisua enää olemassa lainkaanmuuta kuin pastillirasiassa ja sillä kuuluisalla jäänmurtajalla? Patricia Slade Lander (1991) kirjoittaa artikkelissaan, että sisun aika on ohitse ja se ei enää kuulu suomalaisten ominaisuuksiin.

Sisu quote Emilia lahti sisu maaritelma positiivisen psykologian voima

Taustakuva: Hugo Kerr

Viime vuosiin saakka sisun tutkiminen on rajoittunut lähinnä historian, kulttuurin ja suomalaisen identiteetin tutkimuksen aihepiireihin (ks. esim. Taramaa 2007 ml. väitöskirjan laaja lähdeluettelo, Aho 1994, Stoller, 1996). Psykologisena attribuuttina sisu on jäänyt vaille systemaattista, empiiristä tutkimusta ja tarkkaa määritelmää. Ehkä myös tästä syystä sen syvin olemus on tuntunut toisinaan lipuvan käsistämme.

Keväällä 2013 toteutettiin mittava kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa tämän kiehtovan kansallisominaisuutemme syvintä olemusta.

Vaikka sisua toisinaan käytetään viittaamaan tapahtumien tai toiminnan kestoon, ja sitä usein kuvataan yleisessä diskurssissa sinnikkyytenä (ks. esim. grit, Angela Duckworth), sen uniikein olemus näyttääyli tuhannen kyselyyn vastanneen henkilön tuottaman aineiston perusteellaliittyvän nimenomaan yksilön kykyyn selvitä äärimmäisen ylivoimaisilta tuntuvista haasteista. Sisu on voimakas psykologinen potentiaali, johon liittyy keskeisesti kurottautuminen kohti voimavaroja, joita emme sillä hetkellä tiedä olevankaan.

Yksi kyselyn 23 kysymyksestä pyysi vastaajia valitsemaan kahden hieman erilaisen sisun määritelmän välillä. Tulos (N=1,193, p < .05)  jakautui seuraavasti:

  • ”Sisu on voimakas psykologinen kapasiteetti, joka äärimmäisen vastoinkäymisen hetkellä auttaa yksilöä kurottautumaan yli oletettujen psyykkisten tai fyysisten voimavarojen.” (62% vastaajista)
  • ”Sisu on kykyä tehdä sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti työtä jonkin pitkäntähtäimen tavoitteen eteen.” (34% vastaajista) 

Sisun toivottiin myös nousevan enemmän esille suomalaisen yhteiskunnan ja elämän eri alueilla:

  • Kyselystä ilmeni, että sisusta toivotaan enemmän keskustelua niin valtamediaan kuin koulu- ja työmaailmaan (70 % vastaajista). Yhteensä myös 70 % oli sitä mieltä, että nyky-suomalaisilla ei ole tarpeeksi sisua ja 58 % toivoi, että heillä itsellään olisi enemmän sisua.

Kyseisen tuhatpäisen otoksen perusteella sisu näyttää olevan kaikkea muuta kuin menneen talven lumia. (Ks. pidempi postaus aiheesta). Sisua arvostetaan edelleen ja sitä halutaan vaalia.

Sisun vuosi on vastaus tähän kiinnostukseen.

Sisun juhlavuosi 2015

Sanat ovat ajatuksia, jotka manifestoituvat tekoina. Ne ohjaavat tulkintojamme ympäröivästä maailmasta sekä meistä itsestämme ja ovat kuin nuotteja, joiden johdattelemina rakennamme merkityksiä.

Tarinoissa, joita kerromme ja sanoissa, joita käytämme on voimaa. Jos sisu on käsitteenä kadoksissa, tulee siitä puhua enemmän ja nostaa se siten esille. Sisun kulttuurin luominen (tai elvyttäminen) tapahtuu jakamalla niitä pieniä ja suuria onnistumisen tarinoita, joita elämään mahtuu sekä luomalla ilmapiiri, jossa tällaista toimintaa palkitaan samalla kun kannustamista kannustetaan. Kulttuuri syntyy dynaamisen prosessin kautta tekijöidensä toiminnan vaikuttamana. Mitä me pidämme arvossa ja millaisia tekoja tuemme, nousee hyväksytyn toiminnan keskiöön ja käyttäytymisrepertuaarien huipulle.

Tämän vuoksi myös sisulla on väliä. Parhaimmillaan sisun kaltaisilla vitaalisilla käsitteillä on voimaa vaikuttaa isojenkin ryhmien tai yhteisöjen toimintaan. Seuraavien 12 kuukauden aikana haluamme rohkaista suomalaisia tarttumaan unelmiinsa, tekemään tarvittaessa muutoksia, ottamaan terveitä, mutta rohkeitakin riskejä ja luomaan tätä kautta itselleen ja läheisilleen parempaa tulevaisuutta. Ennen kaikkea haluamme kannustaa meitä kaikkia tsemppaamaan toinen toistamme. Niin että keskinäinen, välittävä sosiaalinen tuki muodostaa parhaimmillaan jopa maanlaajuisen turvaverkon, joka kannattelee lopulta itse kutakin elämän moninaisissa sisukkaissa hetkissä. Humaanin vieraskynäilijämme Heikki Peltolan sanoin: ”Menestys alkaa sanasta me.”

SK SISU coverSisun vuosi 2015 tulee sisältämään tapahtumia, haasteita, tempauksia ja inspiroivia projekteja, jotka näkyvät niin printti-, TV-, kuin internetmedian välityksellä. Mukaan tähän Filosofian Akatemian luotsaamaan megaprojektiin on lähtenyt laaja joukko innostuneita partnereita.  Mukana ovat mm. Varma, Fujitsu, ActiveArk, Aller, JCDecaux, Meeri Koutaniemi, Cloetta, Suomen Rahapaja, Suomen UN Women, Nuori Yrittäjyys ja Taivas+Helvetti.

Filosofian Akatemian pelottoman Sisu-tiimin (Lauri Järvilehto, Sonja Strömsholm ja allekirjoittanut) ylläpitämä sivusto www.sisu2015.fi tulee olemaan suomalaisen sisu-juhlavuoden virallinen sivu. Myös PositiivinenPsykologia.fi informoi juhlavuoden tapahtumista. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua!

Rakentava sisu (josta tässä yhteydessä puhutaan) ei ole lyömäase, jolla hätistetään naapuria vaan se on asenne, joka tulee ensin vastuunottamisen hengessä kytkeä osaksi omaa elämää. Meillä on suuri vaikutus laajempaan systeemiin ja teoillamme on väliä. Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki vaikuttaa keskeisesti mm. resilienssin kehittymiseen sekä yksilön selviytymiseen haasteissa. Sen vuoksi myös sisun vuoden keskiössa ovat yhteisöllisyys, yhteys ja toisten kannustaminen.

Sisun ytimessä on ajatus siitä, että meissä kaikissa piilee perustavaa laatua oleva potentiaali vaikeuksista selviämiseen. Sisu on toimintaa synnyttävä, positiivinen voimavara, jonka avulla yksilöt ja yhteisöt pystyvät ponnistamaan yli oletettujen resurssiensa. Sisu alkaa sieltä, missä sinnikkyys ja periksiantamattomuus loppuvat.

Sanotaan, että ainut pysyvä asia maailmassa on muutos. Millaista tuo muutos on, riippuu pitkälti omasta toiminnastamme. Elämä on sisumatka, jolle meidät kaikki on kutsuttu ja jossa jokaista meitä tarvitaan. Sinun sisukkuutesi ja lempeä lujuutesi on tarttuvaa ja leviää parhaimmillaan ympärilleen aallon tavoin.

Ryhdytään siis rohkeasti toimeen ja toivotetaan tervetulleeksi sisun juhlavuosi 2015!

© 2014 Emilia Lahti

Lisälähteitä sisutukimuksesta kiinnostuneille:
Sisu rakentaa sillan tämän päivän ja huomisen välille (sisutukimuksesta, 17.6.2014)
Sisusta sukupuolineutraali nimi (22.10.2013)
TEDxTurku – Sisu: Transforming Barriers into Frontiers (4.12.2014)
Sisusta lisää myös lokakuussa 15.10.2014 ilmestyneessä kirjassa Positiivisen psykologian voima.
Uusi kaiku Sisu Emilia Lahti 2015. Uusi kaiku –  Valtion työelämän kehittämislehti, 4-2015